Kalastus Kiiminkijoella

Kiiminkijoki soveltuu hyvin rannalta tapahtuvaan uistin- ja erityisesti perhokalastukseen kevyillä heittokalastusvälineillä. Joen leveys vaihtelee 15-90 metriin ja se on kahlattava, sopivankokoinen joki. Vesi on humuspitoinen ja siten väriltään ruskeahko. Kalojen ravintona on mm. monipuolinen hyönteistö.

Alkukesällä jokeen nousee merestä meritaimenta (alamitta 60 cm) ja lohta (alamitta 60 cm). Lisäksi luontaisia kaloja ovat harjus (alamitta 35 cm), hauki ja ahven. Jokaisen kunnan alueella on 1-4 erityiskalastuskoskea, joihin pyyntikaudella istutetaan touko-heinäkuun aikana pyyntikokoista rasvaeväleikattua järvitaimenta (alamitta 50 cm), vaihtoehtoisena istutuskalana voi olla myös kirjolohi. Istutusmäärä vuosittain on 600-1500kg.

Kiiminkijoella on käytössä yhteisviehelupa, joka oikeuttaa kalastamaan perholla ja uistimella kaikkia kalalajeja koko joen pääuomassa Puolangan Kivarinjärvestä Haukiputaan jokisuulle asti yhteensä noin 170 km:n matkalla.

Yhteisvieheluvan lisäksi 18-64 -vuotiailla pitää olla voimassa oleva valtion kalastonhoitomaksu. Alle 12-vuotias ei tarvitse kalastuslupia. Kalastonhoitomaksu yksistään ei oikeuta kalastamaan Kiiminkijoessa, vaan kaikki yli 12 vuotiaat tarvitsevat myös Kiiminkijoen yhteisvieheluvan. Poikkeuksen muodostavat järvilaajentumat (Kaihlanen, Hako-, Juorkuna-, Mätäs- ja Hamarinjärvi) Utajärven kunnassa.

Kartta

Rauhoitukset:

Lohta ja taimenta ei saa pyytää verkoilla.
Lohi, taimen ja siika on rauhoitettu kaikelta kalastukselta 1.9. - 30.11 välisen ajan. Siian lippoajilla on ELYn myöntämä poikkeuslupa.
Harjus on rauhoitettu kalastukselta 1.4- 31.5 välisen ajan.
Mato-ongella onkiminen, pilkintä ja kalastus harrilaudalla on kielletty kaikissa vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla. Kiiminkijoen valuma-alueen kaikki joet ovat vaelluskalavesistöjä, joten niissä on kyseiset kalastusmuodot kielletty.
Vapakalastus (ks. kalastuslupa)

Kiiminkijoelle voi ostaa kalastusluvan suoraan Internetin kautta tai jokivarren alueella olevista lukuisista luvanmyyntipaikoista.

Kiiminkijoessa oleville erityiskalastusalueille on rakennettu hyvät palvelut; nuotiopaikat, laavut tai kodat. Näihin erityiskalastuskoskiin istutetaan säännöllisesti touko-, kesä- ja heinäkuun ajan noin kilon kokoista meritaimenta. Kiiminkijoen kokonaiskalansaalista on viimeksi tilastoitu RKTL:n toimesta v. 2003, jolloin se oli noin 10 900 kg, josta haukea oli suunnilleen puolet, taimenta 1500 kg, harjusta 1000 kg, lohta runsaat 700 kg.

Kiiminkijoen kalatalousalueen, osakaskuntien ja Luken poikasistutukset Kiiminkijoen vesistöön v. 2019:

Meritaimen, vastakuoriutunut 50 000 kpl, 1-vuotias 20 000 kpl
Merilohi, 2-vuotias 33 000 kpl
Harjus, 1-vuotias 6 000 kpl
Vaellussiika, vastakuoriutunut 2 000 000 kpl
Pohjasiika, 1-kesäinen 20 000 kpl
Kuha, 1-kesäinen 16 500 kpl
Jokirapu, emoja 450 kpl

Kalastuslinkkejä:

www.ylikiiminginkalastuskunta.fi

https://www.oulujoenkalastusopas.fi/kalastusluvat/sanginkylan-kalastuskunta/

https://kalallakainuussa.fi/kalapaikka/puutiokoski-ja-karryskoski/