Kalastus
Melontareittiselostus
Kiiminkijoen melontareitin koskiluokitus on tehty matalan veden korkeudella.
(Suluissa ilmoitettu luokka kertoo tulvaveden tilanteen.)
Lisäksi käytetään yksittäisiä vaaranpaikkoja kuvaavia !-merkkejä
! = vaarallinen paikka, jossa epäonnistuminen ja siitä johtuvat seuraukset eivät taitavan melojan kannalta ole kovin todennäköisiä
! ! = vaarallinen paikka, jossa epäonnistumisen riski ja epäonnistumisesta johtuvat kielteiset seuraukset ovat sellaiset, että kaikkien melojien on otettava ne hyvin vakavasti.
! ! ! = vaarallinen paikka, jossa vaaratilanteen välttäminen on myös huippumelojalle hyvin vaikeaa.
Koskikuvausten yhteydessä on vain osa Kiiminkijoen varrella olevista taukopaikoista.
0,0 km Lähtöpaikka
Puolangan lomakylä
1. (3,5 km) Virtalankoski, I
Lyhyt koski, pieni putous. Virtalankosken jälkeen Pieni Puutiojärvi ja Iso Puutiojärvi.
2. (6,5 km) Puutiokoski, I (II)
Kivinen, vähävetinen koski, kesävedellä laskukelvoton. Vaala-Puolanka -tien (883) alitus.
3. (8,0 km) Kärryskoski, I (II+)
Väylä kosken oikeassa reunassa, pieni köngäs sillan alla. Kesävedellä laskukelvoton. Puolanka-Utajärvi -tien (837) alitus.
(9,0 km) Kivarinjärvi
Järven pohjoispäästä alkaa Kiiminkijoki. Kivarinjärven länsipäässä veneenlasku- ja taukopaikka: laavu, nuotiopaikka,wc.
4. (11,0 km) Kypäräkoski, I
Noin 500 m Kivarinjärven pohjoispuolisesta tiestä alaspäin. Koski laskee Vähä-Kivarin järveen.
5. (12,0 km) Seinäskoski, I (II)
Vauhdikas, pitkä koski, kaksiosainen. Kesävedellä pohjakosketuksia, jopa kiinnijuuttumisia. Tulvalla leveät väylät.
6. (13,5 km) Vaamaskoski, II- (II)
Kosken yläosassa pieni köngäs, jossa kapea laskuaukko. Loppuosa kivistä ja matalaa, pohjakosketuksia.
(16,0 km) Nivanperä
Kuorejoki yhtyy oikealta.
7. (20,0 km) Kalliuskoski, I (III-) !
Kesävedellä koski on laskukelvoton, suositellaan ohitettavaksi maitse. Tulvavedellä etukäteistutkimus välttämätön. Kosken yläosassa köngäs, joka on laskettavissa kokeneelle melojalle. Keskiosa tasaisempaa. Kosken lopussa tulvavedellä kolme perättäistä stopparia. Retkimelojille suositus sivuuttaa koski maitse. Vasemmalla rannalla laavu, nuotiopaikka ja WC.
(32,0 km)
Tasaisen jokiosuuden jälkeen Tilanjoki yhtyy oikealta.
8. (33,0 km) Kurimonkoski, II- (II+)
Koski on kesävedellä matala ja kivinen. Tulvavedellä laskuväylä leveämpi. Etukäteistutkimus suositeltavaa. Retkimelojille suositus sivuuttaa koski maitse. Rantautumispaikka sillan jälkeen oikealla poukamassa. Oikealla kosken puolivälissä laavu, nuotiopaikka, wc.
Noin 3 km Kurimonkosken jälkeen alkaa järviketju Kaihlanen - Hakojärvi - Haukilampi - Vesalanlampi - Juorkuna - Mätäsjärvi.
(47,0 km) Juorkunan kylä
Juorkunan sillan jälkeen oikealla taukokota, wc.
9. (50,0 km) Perjakankosket, I
Mätäsjärven ja Hamarijärven välinen helppo koski. Väylä keskellä, helposti havaittavissa. Maantiesilta. Hamarinjärven jälkeen reitti jatkuu Myllysaaren vasemmalta puolelta.
10. (54,5 km) Myllykoski, I (II-)
Kosken niskalla väylä keskellä. Puolivälissä pieni kynnys, joka lasketaan suurimmasta aallosta keskioikealta. Loppuosa keskeltä. Myllysaaressa laavu, joen etelärannalla kosken niskalla kota.
11. Saarikoski, I (II)
Seuraa Myllykoskea. Kosken niskalla saari, joka ohitetaan oikealta keskilinjassa. Kosken loppuosa lasketaan vasenta reunaa.
12. Vääräkoski, I (II)
U-muotoinen koski, joka kääntyy oikealle. Niska matala, väylä keskellä. Lopussa väylä oikealla.
13. (56,0 km) Paanakkakoski, I
Suora, runsasvetinen koski. Nivalan autiotila vasemmalla rannalla, jokihaarat heti tilan alapuolelle.
14. Laukkukoski, I
Matala kivinen koski.
15. Peurakoski, I
Lyhyt nivamainen koski.
16. Lohikoski, I
17. (62,0 km) Jousikoski, I
Vähävetinen, kivinen koski. Väylä keskilinjassa. Pohjakosketuksia.
18. (63,5 km) Nivankoski, I
Väylä edessä olevan saariston oikealta puolen. Matalaa. Nivankosken alapuolella noin 800 metrin päässä on saarien halkoma Someronkoski, jonka jälkeen taukopaikka näkyy jyrkästi vasemmalla: kota, laavu, nuotiopaikka, wc.
19. (70,5 km) Isohuoseus, I (II)
Koskenniskalla väylä on keskellä, jonka jälkeen koski kääntyy vasempaan. Koskessa on useita kynnyksiä. Kesävedellä vettä on niin vähän, että kanoottia joudutaan uittamaan kuivimpien kohtien yli. Tulvalla laskuväylä keskilinjassa, päävirtauksessa. Joki laskee jyrkkärantaiseen Huoseuslampeen.
20. (72,5 km) Koirakoski, I (II-)
Pitkä, mutkainen koskijakso. Väylä helposti nähtävissä. Loppuosalla väylä polveilee
puolelta toiselle, matalaa. Tulvalla ei pohjakosketuksia. Kosken loppupäässä oikealla rannalla laavu.
21. (75,0 km) Palokoski, I
Suoralinjainen koski, lopussa matalaa, varottava lähellä pintaa olevia kiviä. Väylä keskellä.
22. (76,5 km) Inninkoski, I (II)
Koski on kolmiosainen. Yläosa laskee niskaltaan jyrkemmin kaartuen samalla jyrkästi vasempaan. Väylä on kapea ja kivinen. Keskiosa niskaltaan matalaa, väylä kaartaa voimakkaasti oikealla rannalle. Alempana on keskivirrassa suuri kallio, joka ohitetaan oikealta. Loppuosa matalaa, väylä vasemmassa reunassa siirtyen loppuosalla keskivirtaan. Matalaa ja pohjakosketuksia. Vasemmalla puolen taukopaikka, jossa laavu, nuotiopaikka ja wc.
23. (78,5 km) Lamminkoski, I (II-)
Kosken loppuosa s-mutkaa, jossa ajolinja ulkokurveissa. Paikoitellen matalaa. Länsipuolella kulttuurihistoriallisesti merkittävä Ylivuoton kyläalue.
24. (80,5 km) Kultakoski, I (II-)
Kolmiosainen helppo koski.
25. (83,5 km) Jauhokoski, I
26. (87,5 km) Leppikoski, I
Uomassa useita saaria, jotka ohitetaan vähän veden aikaan oikealta, lopussa pieni kynnys.
27. (88,0 km) Ämmäkoski, I
28. (89,0 km) Myllykoski,
29. Merilän alakoski, I
Ajolinja vasemmalla. Kosken jälkeen laavu oikealla.
30. Inkakoski, I
Kosken ylittää maantiesilta. Ajolinja kosken niskalla oikeassa reunassa, sillan jälkeen hieman keskemmälle. Pohjakosketuksia vähällä vedellä.
31. (90,0 km) Alavuotonkoski, I
Ennen kosken lopussa tulevaa jyrkkää mutkaa olevat saaret kierretään kaikki vasemmalta.
32. (97,5 km) Vehkakoski, I
33. (98,5 km) Uumakoski, I
34. (104,5 km) Jokikokonkoski, I
Kosken yläosassa vasemmalta rannalta vinosti ylävirtaan vanha ohjepato. Ajolinja niskalla oikeasta reunasta. Väylä kääntyy jyrkästi vasemmalle, kiertäen kivikarikon ja kääntyen lopussa keskelle. Kosken kohdalla joen etelärannalla kulttuurihistoriallisesti merkittävä Joki-Kokon kyläalue. Vasemmalla rannalla kota ja wc.
(106,0 km)
Ylikiiminki-Hetekylä -tien (8361) sillan alitus.
35. (109,5 km) Saarikoski, I
Ajolinja vasemmalta.
(114,5 km)
Pitkä rauhallinen jokiosuus. Nuorittajoki yhtyy oikealta ja joki kaartaa jyrkästi vasempaan.
(119,0 km) Kirkkosaari
Kierretään vasenta reittiä. Koossaari, kierretään vasemmalta.
(121 km) Vengasranta
Vasemmalla uimaranta, WC ja vesillelaskupaikka.
(121,5 km) Jämsänkoski, I
36. (123,0 km) Juopulinkoski, I (II-)
Kosken niskalla saaria ja ruovikkoa, pääuoma helposti havaittavissa ruovikon keskellä. Väylä polveilee virran oikean reunan ja keskilinjan välissä.
37. (124,5 km) Ylikiimingin kirkonkylä, Kalliokoski, I
Seuraa Juopulinkoskea. Alussa väylä oikeassa reunassa, josta kalliomuodostelman kohdalla keskelle helposti havaittavaan kieleen. Kirkkosaari.
38. Palokoski, I (II-)
Kosken alussa väylä vasemman rannan tuntumassa. Joki levenee ja koskessa useita kalliomuodostelmia sekä kaksi pientä saarta vasemmalla. Syvin väylä kiertää saaret vasemmalta. Kosken lopussa lähes koko joen ylittävä kalliomuodostelma. Väylä molemmissa reunoissa.
39. (128,5 km) Ruuttikoski, I
Kosken niskalla saari, joka ohitetaan oikealta. Seuraa suvanto, jonka jälkeen kosken loppuosa. Väylä lopussa olevassa kynnyksessä keskellä, josta vasemmalle suvantoon.
40. (129,5 km) Aittokoski, I (II) !
Koski on kaksiosainen. Yläosassa on saari, jonka vasemmalta ohittava väylä on padottu. Turvallinen laskuväylä oikeanpuoleisessa väylässä. Kosken niskalla koko uoman ylittää pohjapato, joka ohitetaan kantamalla kalusto sen yli. Seuraa mutka vasemmalle saaren taakse, jossa väylä vasemmassa reunassa. Joen ylittävä maantiesilta, jonka alla väylä kääntyy jyrkästi oikeaan reunaan, jota edelleen alas. Alaosassa väylä kosken oikeaa reunaa. Lopussa joki levenee suvannoksi ja väylä mataloituu kiviseksi. Pohjakosketuksia ei voi välttää. Tulvavedellä laskuväylä koko kosken leveydeltä.
41. (132,5 km) Seluskankoski, I (II)
Laskuväylä edessä olevan saaren vasenta uomaa. Niskalla karikko, jonka voi ohittaa molemmin puolin. Lopussa väylä keskellä sekä pieni kynnys, jossa kapea kieli kivien välissä. Tulvalla koskessa muutama iso aalto.
(134 km) Rekeläntörmä
900 metriä Seluskankosken jälkeen vasemmalla taukokota, wc, uimaranta.
42. (138,0 km) Mieskoski, I (II-)
Kosken niskalla pieni kynnys, jossa väylä vasemmassa reunassa. Ajolinja jatkuu edelleen vasemmalle. Tulvalla mukavan kokoista aaltoa.
43. Holapankoski, I
Edessä olevan saaren vasemman puoleinen väylä. Laskureitti kosken vasemmassa reunassa. Oikean puoleinen väylä on kesällä laskukelvoton.
44. Särkikoski, I
Helppo vähävetinen koski, laskureitti keskilinjassa. Pohjakosketuksia.
45. lisakankoski, I (II-)
Kosken niskalla väylä keskellä olevan karikon molemmin puolin. Loppuosa keskellä. Pohjakosketuksia.
46. (142,0 km) Pyykösenniva, (II-)
Maantiesillan jälkeen laskureitti oikealle kiertäen oikealla olevan saaren. Tämän jälkeen matalaa. Vasemmalla rannalla taukopaikka ja koulu. Kosken loppuosa matalaa. Väylä oikealla pienten saarten takana. Tulvalla laskureitti koko joen leveydeltä.
47. (144,0 km) Koitelinkoski, I (III-) !
Koskialue muodostuu useista saarista, joiden välissä joki virtaa. Joki haarautuu kolmeen väylään, joista turvallisin kulkee keskimmäisen väylän, Tulikurkun (!), kautta. Ajoväylä keskireittiä. Heti Tulikurkun jälkeen tulevasta suvannosta jatketaan heikosti havaittavaa oikeanpuoleista reittiä, Lussinhaaraa, pitkin. Keskimmäisen ja vasemmanpuoleisen reitin loppuosilla on könkäitä, joita on vaikea laskea kanootilla kaatumatta. Lussinhaaran keskivaiheilla on pieni kynnys, jossa on tulvalla stoppari vasemmassa reunassa. Kosken lopussa pieni terävä kynnys, joka lasketaan aivan oikeasta reunasta. Tulvalla voimakkaita stoppareita ja laskureittiä voi suositella ainoastaan kokeneille melojille ja siihen soveltuvalle kalustolle (aukkopeite tarpeen). Kesävedellä etuväylät kuivat. Kosken etukäteistutkimus suositeltavaa. Tulikurkun jälkeisestä pitkästä ja kapeasta Sahasaaresta. Koitelinkosken muissa uomissa koko kosken ylittävät kalliokynnykset. Uomien yli riippusillat.
Rantautumispaikka ennen siltaa ja koskea Lussinhaarassa Sahasaaren yläpäässä rantautumismerkin kohdalla, mutta saaren pohjoisrannalla, toinen vaihtoehto tuvan lähellä. Alueella useita nuotiopaikkoja.
48. Laurinkoski, I (II)
Ennen Laurinkoskea kaksi lyhyempää koskea, joissa laskureitti vasemmassa reunassa. Laurinkosken niskalla väylä on kallioiden välissä keskivirrassa. Oikeanpuoleisella rannalla mylly. Koski jatkuu erittäin kivisenä eikä selkeää laskureittiä ole. Kosken keski- ja loppuosassa kynnykset, jotka on ylitettävä kantamalla.
49. Koskelankoski, I
(150,0 km) Kiimingin kirkonkylä
50. (152,0 km) Vääräkoski, I (II)
Niskaltaan koski kääntyy ensin oikeaan, ajoväylä keskioikealta. Vasemmalla laidalla ohjepato vinosti rannalla olevaa sahaa kohden. Ajoväylä keskioikealla, alaosassa keskellä. Lopussa joki kaartaa vasemmalle.
51. (154,5 km) Mannilankoski, I (II-)
Korkealla vedellä keskiväylää, kesävedellä oikeanpuoleinen reitti saaren takaa.
52. Viittanen, I
53. (155,5 km) Myllykoski, I
54. Lehtolankoski, I (II-)
Koskessa saari, joka ohitetaan oikealta, keskilinjassa.
55. Hettikoski, I
Koski on matala ja kivinen. Pohjakosketuksia ja kiviin takertumisia.
56. Tolpankoski, I (II-)
Niskalla ajolinja vasemmalla, rantakallioiden vieressä. Ajolinja keskiväylään, josta ajolinja oikealle.
57. Kanniaisenkoski, I (II-)
Ajolinja mutkittelee koskessa, reitti helposti löydettävissä.
58. Venekoski, I
Ajoväylä vasemmassa reunassa.
59. Kontiokoski, I
Kosken niska keskeltä, jonka jälkeen edelleen keskilinjan vasenta puolta. Lopussa matalaa, pohjakosketuksia.
60. (160,5 km) Ylikoski, Puitin niva, l
61. (164,0 km) Piimäkoski, I
Jouttennivan alapuolella kaksi saarta, Hanhisaari ja Käpysaari, jotka voi korkealla vedellä kiertää mistä välistä tahansa. Kesävedellä melottava väylä Tamppikosken kautta.
62. Tamppikoski, I (II)
Koski tekee s-mutkan oikealle. Ensimmäinen mutka ajolinja keskioikealla. Toisessa mutkassa ajolinja keskellä pintakivien lomitse. Koski on kesävedelläkin runsasvetinen.
63. Majavakoski, I (II)
Niskalla ajolinja keskellä. Lopussa matalaa, väylä keskellä.
64. Peurakoski, I
Kosken kohdalla oleva saari on tulvalla laskettavissa molemmin puolin, kesävedellä vain vasen väylä auki!!
65. (169,0 km) Jalonkoski,l (II)
Jalonkoskessa ajolinja keskellä, oikealle erkanee kapeampi väylä, Venäläisen väylä, joka on laskettavissa korkealla vedellä.
66. Rätykoski, I (II-)
Suora, niskaltaan matala koski. Keskiosa vasenta reunaa, lopussa keskelle suurten pintakivien lomitse.
67. Jäniskoski-Allikkokoski, I (II)
Kurkelansaari ohitetaan vasemmalta saareen johtavan pukkisillan alta. Ajolinja keskellä. Kosken loppuosalla vasemmassa reunassa stoppari. Nelostien sillan alla ajoväylä oikean puoleisen siltapilarin vasenta reunaa. Lopussa koski mataloituu ja pohjakosketuksia ei voi välttää. Ajolinja lopussa oikealta.
68. Sämppikoski, I (II)
Rautatiesillan kohdalla ajolinja keskellä. Laskuväylä polveilee joen keskilinjassa hyvin havaittavissa. Lomakoti Onnelan alapuolella pieni köngäs, missä suurempaa aaltoa. Oikealla rannalla on rantautumispaikka, wc ja laavu, mihin melonnan voi lopettaa, sillä seuraava koski, Alakoski, on matalalla vedellä laskukelvoton.
69. Alakoski, I
Tulvalla laskuväylä koko leveydeltään, matalalla vedellä laskukelvoton.
(180,0 km) Oulu-Kemi -tien (847) silta
Haukiputaan kirkonkylä, rantautumispaikka oikealla Niemeläntörmän uimalaituri tai sillan jälkeen vasemmalla kirkon rannassa.
Iso-Miehikkään saari oikealla jokisuulla; laavu ja nuotiopaikka.
70. (184,0 km) Perämeri
