SuomiEnglantiVenäjäSaksa
Kiiminkijoki


Kalastus


 

Kiiminkijoki  - Matkailu-, kalastu- ja melontaopas
     Matkailu-, kalastus- ja melontaopas

 


 Kalantutkimus - Kiiminkijoen kalakannat

Kalastus

Kiiminkijokialue soveltuu hyvin rannalta tapahtuvaan uistin- ja erityisesti perhokalastukseen kevyillä heittokalastusvälineillä. Joen leveys vaihtelee 15-90 metriin ja se on kahlattava, sopivankokoinen joki. Vesi on humuspitoinen ja siten väriltään ruskeahko. Kalojen ravintona on mm. monipuolinen hyönteistö.

Alkukesällä jokeen nousee merestä meritaimenta (alamitta 60 cm) ja lohta (alamitta 60 cm). Lisäksi luontaisia kaloja ovat harjus (alamitta 35 cm), hauki ja ahven. Jokaisen kunnan alueella on 1-4 erityiskalastuskoskea, joihin pyyntikaudella istutetaan touko-heinäkuun aikana pyyntikokoista rasvaevä leikattua järvitaimenta (alamitta 50 cm). Istutusmäärä vuosittain on 1000-2000kg.

Kiiminkijoella on käytössä yhteisviehelupa, joka oikeuttaa kalastamaan perholla ja uistimella kaikkia kalalajeja koko joen pääuomassa Puolangan Kivarinjärvestä Haukiputaan jokisuulle asti yhteensä noin 170 km:n matkalla.

Yhteisvieheluvan lisäksi 18-64 -vuotiailla pitää olla voimassa oleva valtion kalastonhoitomaksu. Alle 12-vuotias ei tarvitse kalastuslupia. Kalastonhoitomaksu yksistään ei oikeuta kalastamaan Kiiminkijoessa, vaan kaikki yli 12 vuotiaat tarvitsevat myös  Kiiminkijoen yhteisviheluvan. Poikkeuksen muodostavat järvilaajentumat (Kaihlanen, Hako-, Juorkuna-, Mätäs- ja Hamarinjärvi) Utajärven kunnassa.

Rauhoitukset:

  • Kiiminkijoen kalastusalue on kieltänyt verkkokalastuksen Kiiminkijoen pääuomassa (Kivarinjärvestä merirajaan) avovedenaika­na sunnun­tais­ta klo 18­.00 torstaihin klo 18.00. Suurin sallittu verkon silmäkoon solmuväli Kiiminkijoessa on 50 mm. Verkkopyynti on kokonaan kielletty 15.8- 30.11. välisenä aikana. Lohta ja taimenta ei saa pyytää verkoilla.
  • Ravustus on kielletty Kiiminki- ja Nuorittajoessa.
  • Harjus on rauhoitettu kalastukselta 1.4- 31.5 välisen ajan
  • Mato-ongella onkiminen, pilkintä ja kalastus harrilaudalla on kielletty kaikissa vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla. Kiiminkijoen valuma-alueen kaikki joet ovat vaelluskalavesistöjä, joten niissä on kyseiset kalastusmuodot kielletty. 
  • Vapakalastus (ks. kalastuslupa)

Kiiminkijoelle voi ostaa kalastusluvan suoraan Internetin kautta tai jokivarren alueella olevista lukuisista luvanmyyntipaikoista.

Kiiminkijoessa oleville erityiskalastusalueille on rakennettu hyvät palvelut; nuotiopaikat, laavut tai kodat. Näihin erityiskalastuskoskiin istutetaan säännöllisesti touko-, kesä- ja heinäkuun ajan noin kilon kokoista meritaimenta. Kiiminkijoen kokonaiskalansaalis v. 2003 oli noin 10 900 kg, josta haukea oli suunnilleen puolet, taimenta 1500 kg, harjusta 1000 kg, lohta runsaat 700 kg

Kiiminkijoen kalastusalueen ja Rktl:n suorittamat kalojen istutukset Kiiminkijoen vesistöön v.2013

Meritaimen, 1 vuotias 19 812kpl, 2 vuotias 17 687 kpl, 4 vuotias 385 kg.

Järvitaimen, 4 vuotias 1335 kg.

Merilohi, 1 vuotias 33 090 kpl, 2 vuotias 20 000 kpl.

Harjus, vastakuoriutunut 100 000 kpl, 1-kesäinen 11 800 kpl.

Vaellussiika, vastakuoriutunut 1 331 000 kpl.

Pohjasiika, 1-kesäinen 14 000kpl.

Kuha, 1-kesäinen 4000 kpl.

Jokirapu, emoja 900 kpl.

Muita alueen kalastuskohteita,

Joen yläjuoksulla on ainutlaatuinen Kalhamajoen perhokalastusalue. Joessa on runsas, alkuperäinen harjuskanta.

Kiiminkijoen välittömässä läheisyydessä Utajärvellä on Valkeisjärven virkistyskalastusalue, jossa voi kokeilla mm. ison siian perhostamista. Järvelle vuokrataan veneitä, alueelta löytyy mm. kioski, laavuja, kotasauna.

Ylikiimingistä löytyy Terva- ja Vaaranlampi, joihin istutetaan kesä aikaan kirjolohta ja taimenta.

Kalastuslinkkejä:

http://www.ylikiiminginkalastuskunta.fi

http://www.mekkala.fi

   

 


Imago+ Oy